Opiskelemaan kansalaisopistoon
Aloitin venäjän kielen opiskelun joitakin vuosia sitten kansalaisopistossa. Syy aloittamiseen oli puhtaasti ammatillinen, sillä opiskelun aloittamisen aikoihin venäläisiä turisteja kävi paljon Itä-Suomessa. Sain silloin tällöin kuvauspyyntöjä venäläisten tiimoilta. Sitten ruplan kurssi romahti ja turistit hävisivät, mutta kielen opiskelu jäi.
Ai opiskelet venäjää…?
Jos kertoisin opiskelevani vaikkapa italiaa, palaute olisi postitiivisen yllättynyttä, mutta yleisin kommentti venäjän opiskeluun on Ai venäjää…?
Globaali poliittinen tilanne on mitä on ja Venäjä pullistelee lihaksiaan Jeltsinin ajan nöyryytyksien jälkeen. Poliittisesti olen neutraali, venäjän kieli kaunista ja maa kuvaajalle varsinainen aarreaitta. Olen vasta päässyt raapisemaan pintaa.
Jokesin apurahalla Pietariin
Nälkä kasvaa syödessä ja anoin Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä (Jokes) apurahaa kielenopiskeluun. Kolmannella kerralla tärppäsi ja pääsin syksyllä 2018 Pietariin kielikouluun. Opiskelu oli tietenkin venäjäksi, kommunikaatio venäjäksi/englanniksi ja ajattelu pääosin suomeksi. Nelituntisen opiskelupäivän jälkeen pää oli aika tyhjä.
Opiskelu kannattaa aina
Kielenopiskelu vaatii myös puhetta. Pelkkä opiskelu kirjoista ei tahdo riittää, varsinkin jos se jää satunnaiseksi. Siksi on hyvä lähteä muutamaksi päiväksi Venäjälle treenaamaan jo opittua.
Puheet siitä, että vanhempana ei opi mitään, ovat täyttä soopaa. Ihminen oppii aina, jos on vain motivoitunut. Ja kielenopiskelu on myös todella hyvää aivojumppaa. Kannattaa kokeilla.
